Anttilan Topteniä. Möin jo aikaa sitten cd- ja dvd-kokoelmani, mutta kiertelisin silti mielelläni vielä Toptenissä. Sain sinne kulumaan vaikka parikin tuntia, kun nuohosin aina läpi kaikki laarit ja selasin julistevalikoimaa.
Lukion historiantunteja. Minulla oli aivan mahtava opettaja, joka opetti ennen kaikkea ymmärtämään, ei vain opettelemaan ulkoa. Hyppytunneilla saatoin luvan kanssa hipsiä luokan perälle lukemaan Tieteen Kuvalehden Historia -lehtiä ja kuuntelemaan toisella korvalla opetusta, ja nostin käden jos kukaan ryhmästä ei osannut vastata. Opettajani olisi varmasti ihmeissään kun kuulisi minusta tulleen hitsari eikä historioitsija, mutta myöhäistähän se ei ole vieläkään.
Fazerin valkosuklaacrisp- ja chili-suklaapatukoita, ja ylipäätään sitä kun suklaapatukoita sai reilusti alle eurolla.
Lauantai-iltoja television edessä koko perheen voimin. Ensin Avara Luonto ykköseltä, sitten Huuma ja Selviytyjät MTV3:lta. Idols kuului myös suosikkiohjelmiimme, ja uuden kauden alkaminen koelauluosuuksilla oli aina odotettu hetki. Saunanraikkaana oli mukava istahtaa voileipälautasen ja kaakaon kera töllön äärelle.
Laneja. Ennen kuljin ahkerasti useamman kerran vuodessa eri paikkakunnilla laneilla sekä tapahtumissa että kavereiden nurkissa, ja järjestin myös itse omassa asunnossani melkoisia valvomisjuhlia. Korona luonnollisesti katkaisi toviksi nämä satoja ihmisiä saman katon alle kokoavat tapahtumat, ja vuosien kuluessa lanikaverini eivät enää innostuneet lähtemään kaupungin rajoja kauemmas, lopulta enää kotioveakaan. Olen vähän arka lähtemään yksistäänkin, ja kieltämättä välillä tuntui siinä väsymystä ja joka paikan kolotusta vastaan taistellessa että pitäisikö se jo antaa tilaa nuoremmille, mutta ei sitä oikeasti koskaan ole liian vanha laneille!
Pinata Colada -limsaa, oi kyllä. Paljastin oikean karvani jo Epäsuositut mielipiteeni -postauksessani kun kerroin pitäväni Bountysta. Tämä litran pulloissa myyty lonkeronharmaa, ananaksen ja kookoksen makuinen virvoitusjuoma oli todella herkullista mutta se ei tainnut olla tarpeeksi suosittu pysyäkseen valikoimissa.
Toinen kaipaamani virvoitusjuoma on Hartwallin Karkkipäivä -limsa. Se oli Halloween-kausituote muutama vuosi takaperin, ja koska tiesin sen myyntiajan olevan rajattu, haalin aina kauppareissuilla monta puolentoista litran pulloa jemmaan. Tämä maistui ihan Fizzy Pop -karkeille eli niille sinipinkeille pulloille. Olen lähettänyt Hartwallille nöyrän pyynnön palauttaa limsa valikoimiinsa.
Pikkuserkun kanssa mummolan pihan vuorimännyn oksilla istumista. Siellä on ala-asteella jauhettu peleistä ja elokuvista tuntikausia, pohdittu maailmanmenoa ja suunniteltu suuria. Lokaatio oli ennen kaikkea jännittävä, mutta se oli myös ainoa paikka minne viisi vuotta nuorempi sisarukseni ei päässyt tärkeitä palaverejamme häiritsemään. On ollut tosin mukava huomata, että keskustelunaiheemme eivät ole muuttuneet parissakymmenessä vuodessa miksikään, mutta oksille meistä ei olisi enää kiipeilemään. Siskokaan ei ole enää ollenkaan ärsyttävä, joten voimme aivan hyvin kokoustaa myös tukevasti jalat maassa.
Uusien Harry Potter -kirjojen ja elokuvien odottamista. Ne olivat aina vuoden tapaus. En päässyt koskaan keskiyöllä ostamaan kirjaa, mutta ensi-iltoihin piti yrittää saada liput.
Kun blogit olivat suositumpia kuin nykyään. Iltaisin uppouduin lukemaan postauksia ja etsimään aina vain uutta luettavaa. Tutustuin ihan oikeassakin elämässä moniin bloggaajiin, ja kaukana asuvien ystävien kuulumisia oli mukava seurata. Blogeja kirjoitettiin aiheesta kuin aiheesta, ja aitous sai näkyä, kirjoitusvirheineen ja heilahtaneine kuvineen. Jos jauhamme tarpeeksi hitaamman somen paluusta, ehkä se vielä toteutuu!
Lidlin kinuski-karpalo-siideriä. Ai että se oli hyvää. Oulusta Kalajoelle viikonlopun viettoon ajaessa pysähdyin matkan varrella Raaheen hakemaan Lidlistä yhden tölkin tuota herkullista juomaa, jolle sitten autotallin illanistujaisissa kaverini aina irvistelivät.
Mitä sinä kaipaat?
Mitä minä kaipaan? Ei nyt tule mitään erityistä mieleen, paitsi tietysti poisnukkuneita läheisiä, mutta sellaisista kaipuista ei kai tässä kysytty.
VastaaPoistaSen sijaan huomasin taas kerran että vaikka bloggaajat ovat tavallaan "ystäviä" iästä välittämättä, niin meidän kaipuut eivät kertakaikkiaan osuneet yhteen ollenkaan.
- Anttilan Topten, ei aavistustakaan mistä on kyse.
- Fazerin patukat. Joo tykkään kaikista fazerin suklaapatukoista, mutta noista kahdesta en ole kuullutkaan.
-Lane, vaiko lanet. En tiedä mistä on kyse.
- Pinata Colada, Karkkipäivä ja Kinuski-karpalo siideri. Kaikki ihan tuntemattomia minulle.
- Historiantunnit: historia ei todellakaan kuulunut suosikkiaineisiini koulussa silloin, mutta nyt aikuisena se kiinnostaisi kovasti jos kävisin koulua.
- Harry Potter: en ole lukenut enkä katsonut filmejä.
Kiva postaus kaikenkaikkiaan vaikka mieltymyksemme ja kaipauksemme eivät olisi voineet pahemmin mennä ristiin :)
Se on kyllä totta että vaikka ikäjakauma voi olla laaja, bloggaajat pitävät yhtä :) vaikka olisi erilaiset elämäntilanteet, harrastukset ja kiinnostuksenkohteet, ainakin bloggaaminen yhdistää meitä! Mukava kun viihdyit kuitenkin postauksen parissa vaikka "kaipuumme" eivät kohdanneet - minustakin on hauska lukea itselleni aivan oudoistakin aiheista, tiedä vaikka löytää jotain uutta ja kiinnostavaa!
PoistaAnttilan Topten oli elokuva- ja musiikkiosasto, jonka laareja ja hyllyjä selatessa sai kulumaan koko iltapäivän vaikka. Keräilin aikoinaan levyjä ja elokuvia, ja tuolta jos jostain löytyi kaikki mahdollinen. Lanit on tapahtuma, jossa kokoonnutaan pelaamaan videopelejä saman katon alle. Minulla on itseasiassa luonnoksissa odottamassa videopeleihin liittyvä postaussarja, jossa valotan lisää muun muassa laneja :)
Ihan kuten Kristiinallekin, osa termeistä oli aivan outoja :) Lane, mitä ihmettä? Pinata Colada, huh miten kamalalta näyttääkin ( SORI!!! ) en muista tuollaista enkä mitään karpalo-kinuski sidukka sano mitään. Harry Potterit tms ei ole kerrassaan mun juttu.
VastaaPoistaMutta Toptenin muistan sekä Anttilan! Teininä Anttila oli iso megasuperhyper tavaratalo täällä Iisalmessa. Edelleen se rakennus on mutta paljon pieniä liikkeitä, ennen se oli pelkkää Anttilaa. Rahattomana teininä siellä kuljeksi kaikkea katsomassa. Muistan myös Anttilan Kuopiossa asuessa ja etenkin Toptenin. Oispa Anttila vielä ja sen meikkiosasto <3
Kieltämättä muistuttaa hanasta valutettua lämmintä vettä :D
PoistaAnttilasta löytyi kyllä kaikki mitä ihminen saattoi tarvita. Oulussakin taitaa olla nykyään Tokmanni ja joku ruokakauppa Anttilan tilalla. Hauskaa kun täällä Kouvolassakin puhuvat edelleen "Anttilan talosta" - tuo ketju on jäänyt hyvin mieliin.
Anttilassa tuli usein käytyä ja yksi topten muovikassi on edelleen käytössä 😅 Hmm, kaipaan kai aika moniakin asioita, makuja mitä ei enää myydä. Esim. yksi kahvijäätelö on jäänyt kummittelemaan mieleen, mutta sitä ei enää tehdä. Pidin Seppälästä, ja Tiimari oli aika klassikko. Jostain syystä haluaisin, että Posteja olisi edelleen olemassa ja postimerkit edullisempia. Liekö Helsingissä vielä yksi postitoimisto? Rahan vaihto omassa pankissa oli kova sana joskus, palvelemilleni ulkolaisille asiakkaillekin, mutta näin muuttuu maailma..
VastaaPoistaOi mikä arvokas reliikki! Kehyksiin seinälle tuollainen aarre :D
PoistaOn aina ikävä yllätys ettei sitä omaa suosikkimakua yhtäkkiä enää löydy mistään. Postauksen julkaisun jälkeenkin nousi mieleen vielä lisää tuotteita joita toivottomana etsin edelleen katseellani.. Vanha kunnon postitoimisto oli hyvä paikka, vaikka toki juuri ennen joulua kerran sellaisessa toista tuntia jonottaessa meinasi ottaa koville (aikaan ennen kuin joka kauppaan tuli oma palvelupiste). Rahanvaihtopisteitäkään ei taida olla aivan joka kaupungissakaan enää!
Hauska postaus! Anttilan Topten on ihan best. Siellä saí kyllä aikaa kulumaan. Minulla on edelleen cd:t tallella. Juuri nuo suklaat eivät uponneet minulle mutta muuten kyllä Fazerin suklaat. Kun oltiin lapsia meidän isotäti (isoäidin sisko) oli Fazerilla töissä ja arvaa vain paljon meillä oli aina karkkia...
VastaaPoistaKaipaan myös juuri lauantai iltoja kun perheenä istuttiin teeveen ääressä ja Avara luonto oli ihan parasta. Sitten piti nopeasti käydä sen jälkeen saunassa, jotta ehti sitten katsoa illan muut hyvät ohjelmat. Ja sitten sai limua - muuten meillä sitä ei juurikaan ollut.
Minä olen myös rakastanut koulussa (ja edelleen rakastan) historiaa. Meillä oli äärimmäisen hyvä historian opettaja, joka kertoi tapahtumista kuin olisi kuunnellut jotain hyvää jännitysnäytelmää. Paljon asioita jäänyt sieltä mieleen ja historiaa vilahtelee myös koko ajan minun blogissa.
Itse uskon siihen, että blogit ovat nousussa taas. Ihmiset eivät jaksa TikTokin ja Instan jatkuvaa nopeatempoista ja lyhytjännitteistä pitkään. Ainakin itselläni lukijoita riittää ja blogia luetaan enemmän kuin koskaan ja myös Suomen ulkopuolella vaikka kirjoitan vain suomeksi.
Minä kaipaan lapsuudesta ehkä eniten pyörimistä Linnanmäen karusellissa popcorneja syöden (enää en kehtaa mennä sinne), makkaranpaistoa saunan jälkeen, leppeitä kesäpäiviä kun ei koko ajan tarvinnut olla huolissaan ilmastomuutoksesta ja mahdollisista maailman konflikteistä.
Kivaa viikonloppua!
Juuri tuo sama kaava oli meilläkin - nimenomaan Avaran Luonnon jälkeen äkkiä saunaan :D
PoistaBlogiseikkailujasi seuranneena olenkin aina innoissani oppimassa historiaa, hih!
On ollut ilo huomata, että blogeja edelleen luetaan. Uusia ei synny samaan tahtiin kuin menneinä vuosina, mutta ehkä kyllästyminen nopeaan tempoon saa ihmiset etsiytymään taas takaisin. Käännöstyökalujen kehittyminen mahdollistaa tosiaan kansainvälisemmän yleisön ilman että tarvitsee itse kirjoittaa useammalla kielellä, hauskaa!
Mukavaa sunnuntaita sinne <3
Anttilan TopTen oli kyllä paras aarreaitta! Sitä aikaa, kun odotettiin, että kasetti(!) julkaistiin viimeinkin ja toki myöhemmin sitten cd-levyjä plarattiin ja toivottiin, että se odotettu levy olisi jo tiensä hyllyyn löytänyt :D Uutuudet oli toki näköisällä esillä, että ne löysi yleensä helposti.
VastaaPoistaPlussasetelit, joita sai latoa tiskille ja ostosten summa pieneni. Tätä harrastin usein juurikin Anttilassa ja yleensä aina se sama myyjä sattui kohdalle :'D Nykyään nekin on poistuneet ja saa digitaalisesti maksun yhteydessä valita milloin summan käyttää.
Seppälä, Tiimari niitä tulee välillä kaivattua.
Pokémon -tikkarit ja ne poképallot, joissa oli hahmo + karkkia. Sama myös Spice Girls -tikkarit, ne oli hyviä, nykyään varmaan olisi kiellettyjä, kun siellä oli tikkarin sisällä se purkka :D Känkkäränkkä karkkirasiat isoin menetys!
Uutuushyllyt piti tosiaankin käydä aina läpi! Nostan käden ylös, minä olen ollut Toptenissä piinaamassa myyjiä kysymyksillä kun Prince of Persia: the Sands of Time -dvd piti julkaista tiettynä päivänä ja he eivät olleet sitä vielä ehtineet hyllyttää..!
PoistaAi että, Seppälä oli myös toinen aarreaitta. Ostin sieltä aina WetnWildin kynsilakkoja ja kolusin alelaareja. Pokemon-pallot ja purkkatikkarit, niitä tuli myös ostettua :D
Joo, Wet'n Wild! Ja silloin viimeisinä aikoina tuli brittiläinen Models Own -sinne myyntiin ja niiden lakkoja tuli ostettua myös :D Oi niitä aikoja!
PoistaMuistan tuon Models Own jotenkin hämärästi kun googletin miltä se näyttää, olisinkohan Seppälässä nähnyt sen joskus tosiaan!
PoistaIhana postaus ♥ A walk down memory lane, tajusin kun olin pari sekunttia tuijottanut otsikkoasi 😀
VastaaPoistaEn tiedä mitä lanit ovat, enkä ihan kaikkea muutakaan, mutta ei se tahtia haittaa. Meillä on kaikilla omat nostalgiakatumme 💗 Anttila, Seppälä ja Tiimari olivat kivoja ja edullisia.
Mukava että viihdyit postauksen äärellä! Juuri tuosta englanninkielisestä ilmaisusta lähti tämä "suomiversio" otsikkoon, hih!
PoistaTuossa on juurikin se kolminaisuus, joka kerran hallitsi katukuvaa joka kaupungissa. Harmi, enää vain muistoissaan pääsee niihin kiertelemään!
Laneista tuli mieleen, etten oo käynyt niissä, mutta lehtijuttuja lukiessa on tullut mieleen, että on mukava tapahtuma.
VastaaPoistaJoskus lapsuudessa kotikoneella oli mm. Glover peli, jota joskus kaipailen. Joskus aikoinaan oli paljon enempi maksuttomia koneella pelattavia arcade ym. nettipelejä.
Anttilan toptenistä tuli itsekin etsittyä CD- ja DVD-levyjä. Yksi Anttilan vaatepuolelta ostettu paita on vieläkin käytössä. Ja Tiimaria kaipaan, etenkin sitä 2000-luvun alun valikoimaa.
-Jenna
Tuollainen peli oli mulle ihan uusi, mutta ilmaisia selainpelejä tuli kyllä pelattua :) oli valinnanvaraa hyvin. Ennen tehtiin vaatteetkin kestämään kunnolla..
PoistaKun blogit olivat suositumpia kuin nykyään - just tämä! Silloin joskus bloggaaminen tuntui jotenkin aidommalta. Vai onko se vain ajan kultaama muisto 🤔
VastaaPoistaMinä kaipaan maaliskuista persikka- ja aprikoosipuiden kukkien tuoksua. Lapsuuden ihanimpia muistoja!
Osittain varmaan myös ajan kultaama muisto. Aikansa tuotteita ja kuvia aina, heh!
PoistaOi miten ihanalta kuulostaa tuollainen tuoksu :)