2016. Se oli vuosi, jolloin Ylivieskan puukirkko tuhopoltettiin, Anttila asetettiin konkurssiin, Särkänniemen delfiinit lennätettiin Ateenaan, Donald Trump valittiin presidentiksi ja menetimme Haramben. Oho, kuulostaapa masentavalta vuodelta! Kivempia juttuja olivat konmarituksen rantautuminen, Pokemon Go -villitys, Leonardo DiCaprion ensimmäinen Oscar-pysti elokuvasta The Revenant (2015) ja Pikkuleijonien MM-kulta.
Ensimmäisenä kiinnitin huomiota siihen, että esittelin itseni Taijana, en Taija-Tiiana. Aina "hävetti" kun meni uuteen kouluun tai ryhmään ja nimenhuudossa minulta kysytään millaisella nimellä tahdon itseäni kutsuttavan. En olisi halunnut kenenkään kuulevan oikeaa nimeäni, siitä oli kiusattu jo aivan tarpeeksi yhdelle elämälle.
Joka päivä törmää sisältöön, jossa jaetaan omia vanhoja asukuvia tai muita muistoja vuosikymmenen takaa. Vuosi 2016 on herättänyt ihmisissä tavallista enemmän nostalgisia fiiliksiä. Se oli omalta kohdaltani somessa väliinputoaja-vuosi, sillä aloitin tammikuussa jälleen kerran uuden blogin, Filtered Truth, joka ei tainnut elää kuin muutaman kuukauden. Poimin tällaisen esittelyn sen ensimmäisestä postauksesta:
Nämä kuvathan ovat tietenkin edellisen vuoden puolelta, mutta tyylini ei ole muuttunut oikeastaan ollenkaan kymmenessä vuodessa. Vuosien saatossa ja mukavuudenhalun kasvaessa pillifarkut ovat tosin saaneet rinnalleen kovan kilpailijan collareista. Itsensä rei'ittäminen on jäänyt, ja suurinosa koruistakin on otettu pois. Hellyyttävää, vasta yksi tatuointi!
Uusi blogiviritelmä ei oikein jaksanut ottaa tuulta alleen, matkailualan opinnot opinnäytetöineen ja erilaisine projekteineen yhdistettynä työskentelyyn huoltoasemalla vei voimia, ja vapaa-aikani vietin lähes kokonaan joko hengaillen tai pelaillen kavereiden kanssa. Instagramissa olin sentään hieman aktiivisempi, jaoin sinne niin reissailujani Helsingistä, Roomasta ja Dublinista kuin pelailujani Assassin's Creedistä Pokemon Go:hon. Ja uusia tatuointeja:
Kuvista päätellen vuonna 2016 tyylini on ollut tummanpuhuva, ja kuvissakin olen suosinut mustavalkofiltteriä, heh. Kuuntelin sujuvasti ikisuosikki Eppu Normaalin ohella paljon death- ja black metallia, ja kävin viettämässä juhannustakin Nummirockissa. Corpsepaint piti maalata naamaan kun lähti baariin, tsih. Raskas metalli on jäänyt huomattavasti vähemmälle kuin tuolloin, mutta edelleen nautin kunnon örinästä.
Meikatessa suosin voimakkaita kissarajauksia ja vahvoja huulipunia. NYXin nestemäiset punat taisivat olivat aivan uusinta uutta!
Sivusiili mullisti elämäni - ohuet hiukseni saivat sen myötä edes hieman ryhtiä.
Taisin aikoinaan valita putkeen kolmet tai neljät samantyyliset muovipokat uusiessani silmälaseja muutaman vuoden välein. Lukiossa hankin ensimmäiset ja sille tielle jäin. Olen tavannut hankkia kerralla vain yhdet lasit ja silloin tällöin uusia myös aurinkolasit, mutta kun seuraavan kerran on aika päivittää vahvuuksia, voisin etsiä kaksi-yhden-hinnalla -tarjouksen ja kokeilla toisiksi laseiksi tällaisia.
Asuin tuohon aikaan noissa camohousuissa, pakko myöntää. En muista enää mistä ostin ne, mutta ne olivat ehdottomasti suosikkihousuni. Mustat revityt pillit pääsivät käyttöön lähinnä vain silloin kun käytin camokuvioista parkatakkiani. Ja jos joku ehti ihmettelemään asuntolahuoneessani hengailevaa valtavaa pallogrilliä, se oli arvontavoitto Kalajoen Supermarketilta. On käytössä edelleen, iskä on paistellut sillä pihvit ja makkarat isommallekin porukalle.
Huomio kiinnittyi kuvissa myös kaulaan - siellähän on vanha kunnon choker! Muistaakseni ne tekivät paluun vuosina 2015-2016, ja olinkin onneni kukkuloilla kun sain kaivella ala-asteen aikaiset korut kätköistä ihan luvan kanssa. Jossain tuokin vielä on tallessa.
Miltä sinun 2016 näytti? Kaipaatko jotain trendiä tai elämänvaihetta?
Hei, täällä toinen grillin aikoinaan arpajaisista voittanut! :D Voitin joskus 2013-2015 aikavälillä Kaakkurin Citymarketissa olleesta Dr. Oetkerin arvonnasta Weberin kaasugrillin. En edes muistanut mokomaan arvontaan osallistuneeni, kun puhelu tuli. On muuten kova kampe, kun vielä edelleenkin käytössä!
VastaaPoistaOho, no nyt on ollut meillä arvontaonnet kohdallaan :D sama, ei ollut mitään muistikuvia koko arvonnasta, ja heräsin puheluun vielä muutaman tunnin unien jälkeen kun edellisenä iltana oltiin oltu pilkkuun asti ulkona.. ei harmittanut lopulta ollenkaan unien keskeytys!
PoistaKiva postaus. Tässä juuri huomaa päiväkirjamaisen kirjoittelun edut. On hauskaa ja opettavaista lukea omia vanhoja merkintöjään ja tutkia kuvia. 💚 Meillä oli sikäli hankala ja erikoinen tuo vuosi 2016 että luulimme joutuvamme muuttamaan talostamme. Laitoimme sen myyntiin ja kippasimme tavaraa kirpperaille ja roskikseen, mutta kun talo sitten ei mennytkään kaupaksi ja kuntotarkastus osoitti että se ei ollutkaan hajoamaisillaan, olimme ylettömän onnellisia ja huojentuneita ❤️ Asuttu 30 vuotta.
VastaaPoistaKiitos paljon :) niimpä, niiden vanhojen kirjoittelujen arvo vain nousee vuosi vuodelta.
PoistaVoi ei, siellä on ollut stressaavaa aikaa :( onneksi loppu hyvin kaikki hyvin!
Siun tyyli on kyllä edelleen ihan samanlainen, ei ehkä yhtä rock, mutta muuten! 😊 Miulle ei tule oikeastaan mitään ihmettä mieleen vuodesta 2016 - yrittäjyyttä, somea, töitä, asuja ja tavallista arkea. Helsingin muotiviikoilla taisin käydä sinä vuonna? Ööh, pitää ehkä selata postauksia taaksepäin et mitä sitä oikein on ollutkaan. 😁 Uuu, ostin siskontytölle noita chokereita jossain välissä, ois pitänyt ostaa itsellekin! Ne näyttivät hienoilta ja voitais alkaa uudelleen käyttämään niitä! ^^
VastaaPoistaNiittirannekkeet ja jokapäiväiset kissarajaukset ovat jääneet, muuten samoissa kuteissa aina :D ikivanhoja reikiintyneitä bändipaitoja tulee siirreltyä työ- ja remonttikäyttöön..
PoistaMuotiviikot kuulostavat muuten kivoilta! En olekaan tiennyt että Helsingissäkin niitä vietetään, hups!
Tämä v.2016 trendi on ollut hauska. Blogeissa ja instassa päässyt kurkkaamaan 10 vuoden takaiseen elämään. Itse en nyt osallistunut tähän, kun valokuvia oli niiiin vähän. Lähinnä olin ottanut kuvia lapsestani, enkä halua hänen kuviaan mihinkään postaillla. Pari vaivaantunutta kuvaa löytyi minusta, mm. hiustenpidennyksillä.
VastaaPoistaTässä onkin ihanan paljon kuvia sinusta ja tyylistäsi. Niitä omia vanhoja kuvia olisi kiva katsella enemmänkin. Harmi, kun sitä ei aikoinaan innostunut dokumentoimaan elämäänsä enempää.
Kymmenen vuotta sitten tuntuu olevan lähellä edelleen, tyyli ja kiinnostuksenkohteet ovat edelleen samat, mutta kyllä sitä on paljonkin muuttunut. Sama täällä, näidenkin kaivelemiseen sai käyttää aikaa koska olen elänyt digikameran ja puhelinkuvien välissä - kovalevyn kansiot eivät ole mitenkään järkevästi ja suurinosa kuvista on karannut bittiavaruuteen jo rikkoutuneiden puhelimien mukana.
PoistaOnneksi tästä kymmenen vuotta eteenpäin löytyy kuitenkin jo hyvin dokumenttia - jos internet ja blogi vain pysyy paikallaan, heh!
Kiva, että sinäkin otit osaa tähän "Kymmenen vuotta sitten" haasteeseen. Minusta oli myös hauska muistella sekä tehdä myös blogiin postaus vuodesta 2016.
VastaaPoistaTunnistan sinut hyvin postauksen kuvista. Olen samaa mieltä kuin Milla, että tyylisi on pysynyt melko samana. Tuo on muuten ihan totta, että kun tulee ikää lisää sitä alkaa arvostaa mukavuutta vaatteissa. Muistan itse ajan kun käytin tekonahkaisia todella kireitä housuja, jotka olivat todella epämukavat ja äärimmäiset kuumat mutta ne päällä piti vain kulkea. Nyt en laittaisi niitä missään tapauksessa jalkaani. Jostain kumman syystä ne kyllä ovat edelleen minulla tallessa. Kivaa viikonloppua!
Sulla oli laaja kooste tuosta vuodesta, kirjoittelu ja valokuvaaminen todella kannattaa! Miltähän maailma näyttää kymmenen vuoden päästä..
PoistaHih, minullakin oli joskus tekonahkapöksyt kovassa käytössä, ja kyllä harmitti kun kuluivat puhki. Pidin niistä kovasti, mutta aika kullannut varmaan muistoja, sellaisissa tuli kyllä hiki :'D
Mukavaa viikonloppua myös <3