Syksyn odotetuin kotimainen elokuva on vetänyt väkeä elokuvateattereihin. Kirjoitushetkellä elokuvan oli nähnyt jo 285'000 katsojaa.
Ohjaus Aku Louhimies
Käsikirjoitus Aku Louhimies & Antti Tuuri
Pääosissa Luukas Niskanen, Sannah Nedergård, Peter Franzen & Volker Bruch
Kesto 2h 38min
Ikäraja K16
Lapin sota perustuu Antti Tuurin Rauta-antura (Otava, 2012) -romaaniin, joka kertoo nuoren sotamiehen, Heikki Ojalan (Luukas Niskanen), silmin matkasta Kannaksen taisteluista ensin Ouluun ja sieltä kohti pohjoista työntämään saksalaiset sotilaat rajan taakse. Kotiuttamista odottaen he saavat vielä viimeisen käskyn: viedä joukko "saksalaisten morsiamia" Ouluun tuomittavaksi oikeudessa. Raskaalla taipaleella Heikki näkee tovereidensa Arvo (Pyry Kähkönen) ja Pauli Ketolan (Vilho Rönkkönen) kanssa entisten liittolaisten kääntymisen toisiaan vastaan, savuavia raunioita ja saksalaisten kanssa tekemisissä olleiden naisten huonoa kohtelua.
Ennen kuin kävin katsomassa elokuvan, ehdin lukea romaanin. "Rauta-antura" ei välttämättä olisi ollut niin vetävä nimi elokuvalle, ja Lapin sodastahan tarina kertoo. Lähdin katsomaan elokuvaa sillä ajatuksella, että kuljetan kirjan tarinaa mielessäni. Eroja löytyi, mutta aika uskollisia oltiin alkuperäisteokselle. Paljon oli myös lisämaustetta matkassa, mikä oli itse asiassa ihan toimiva veto!
kuva täältä: https://www.kaleva.fi/arvio-aku-louhimiehen-lapin-sota-muistuttaa-miten/13720531
Juha Mustonen / Backmann ja Hoderoff
Elokuvaan oli lisätty sotilaspastori Vainion (Peter Franzen) vaimon Saaran (Sannah Nedergård) ja saksalaisen upseerin Joseph Duisbergin (Volker Bruch) suhteen kuvausta. Kirjassa aihetta käsiteltiin ainoastaan sotilasjoukon mukana kulkevan petetyn aviomiehen näkökulmasta. Mielestäni elokuva syvensi hienosti tarinaa ja hahmojen välistä jännitettä.
Olen samoilla linjoilla muiden arvostelujen kanssa, että kävelyä oli elokuvassa ihan liikaa. Varsinkin kun olisi ollut kiinnostavia juonenkäänteitä mistä ammentaa. Jäin kaipaamaan enemmän ruutuaikaa Ketolan veljeksille: heillä oli tärkeä rooli kirjassa Heikin uskollisina tovereina, ja olisin ehdottomasti halunnut valkokankaalle enemmän miesten välistä sanailua. Naisten kamala kohtelu on yksi keskeisimmistä aiheista tarinassa, mutta sen puhkikulutetun huora-sanan olisi voinut edes välillä korvata monilla muilla ilmaisulla mitä kirjasta löytyi.
Kokonaisuutena elokuva on komea teos. Ehdottomasti suosittelen kirjaa myös; olin tarinan kannalta tyytyväinen että luin sen ennen elokuvan katsomista. Pidin siitä, että asioita jätettiin ovelasti kellumaan samalla tavalla kuin kirjassakin.
★★★⯨
★ en voi ollenkaan suositella ★★ aika kehno esitys ★★★ voin suositella, mutta tuskin katson uudestaan ★★★★ suosittelen lämpimästi ★★★★★ voimakas suositus, tulen katsomaan uudestaankin



Kommentit
Lähetä kommentti
Kaunis kiitos kommentistasi! ♡