Autoni ja vaatekaappini ovat ikuisuusprojekteja mutta ainakin on uutta taustamusiikkia

Viime päivät ovat pyörineet aikalailla auton remontoinnin ympärillä. Tomin työpäivät ovat venyneet kun kotiin saavuttua on pitänyt aloittaa uusi projekti. Yksi kerrallaan hylkäysperusteet ja korjauskehoitukset ovat yliviivautuneet, ja pian on aika kiiruhtaa jälkitarkastukseen ennen kuin joulutunnelma päättää palautua kojetauluun. Joululta tosin tuntui se hetki kun varovasti googleteltu, monen sadan euron arvioitu korjaamohinta voitiinkin välttää paria piuhaa heiluttelemalla.
Arkipäiville sattuneita vapaita on ollut pelaamisen lisäksi hyvä käyttää mihinkäs muuhunkaan kuin ikuisuusprojektiini, kaappien raivaamiseen. Miten voikaan löytää joka kerta jotain poisheitettävää vaikka kuinka perusteellisesti olisi käynyt kaiken läpi vain muutama kuukausi sitten?

Tavara menee tällä hetkellä hieman hitaammin kaupaksi Vintedissä, mutta eletäänkin parasta lomakautta. Ilahdun aina suuresti kun sovelluksesta kilahtaa viesti että joku on myyty - sehän tarkoittaa sitä, että saan pian hankkia jotain "toivelistaltani" (eli itse tykkäämistäni myyntiartikkeleista). Olen hyvän tovin onnistunut pitämään kiinni linjasta, että kulutan ostoksiini ainoastaan myynneillä tienattuja euroja. Postikulut ja Vintedin perimät lisämaksut syövät toki osansa, mutta täytyypähän myydä ensin pari tavaraa omista kätköistä ennen kuin saa yhden uuden hankinnan tilalle. Ja ehtii harkitsemaan, tarvitsenko tällaista todella.
Kesän bucketlistallani oli "laita kesämekko-asukuvia blogiin". No, se on vaatteidensovittelu-urakan myötä nyt osittain suoritettu! Selittelen itselleni, että kunnollisia mekon ulkoilutuspäiviä ei vain ole oikein ollut, mutta missä se kesä tosiaan luuraa? Menikö se jo, onko se vasta tulossa? On ollut niin sateista ja viileää että ei uskoisi olevan heinäkuu.


Puuhasteluihini tuli uutta taustamusiikkia, kun 26. kesäkuuta julkaistiin kaksi albumia joita olin odottanut kuin kuuta nousevaa:

Go-Jo: The Go-Jo Variety Show

 
Go-Jo on yksi uusimmista löydöistäni. Hän edusti viime vuoden Euroviisuissa Australiaa kappaleella Milkshake Man, mutta jäi rannalle semifinaaleissa. Olen katkeruuteni kanssa mennyt niinkin pitkälle että kehittelin salaliittoteorian: Go-Jo oli se henkilö, joka paljasti edustajien muodostaneen yhteisen chat-ryhmän, johon Israelin Yuval Raphaelia ei oltu kutsuttu.

Oli miten oli, hurahdin täysin artistin tuotantoon. Tämä albumi on hänen debyyttinsä, ja vaikka jäin kaipaamaan vanhempia, melankolisia indiepop-kappaleita, pidin älyttömästi tästä kokonaisuudesta. Albumin nimikin sen jo kertoo, luvassa on showmeininkiä ja "mainoskatkojakin" kappaleiden välissä. Mukana levyllä myös Erika Vikmanin kanssa tehty APPETITE -kappale. Viiden tähden viihdeohjelma!


The Pretty Reckless: Dear God

 
The Pretty Recklessin löysin Taylor Momsenin lähdettyä Gossip Girl -sarjasta. Ensimmäinen albumi, vuonna 2010 julkaistu Light Me Up on ikisuosikkini, mutta nautin tästä kokonaisuudesta myös suuresti. Momsen on yksi suurimmista inspiraation lähteistäni, hän uskalsi hypätä tekemään musiikkia vaikka Jenny Humphreyn rooli olisi kantanut, ja poikinut varmasti uusia tulevaisuudessakin.

Albumi on taattua TPR-laatua. Kokonaisuus on yhtenäinen ja Momsenin raspinen ääni pääsee todella oikeuksiinsa.


Mitä teille kuuluu? Oletteko löytäneet viime aikoina uutta musiikkia?

Saatat pitää myös näistä

Kommentit

  1. Voi että, naurahdin jo otsikon kohdalla - sama juttu täällä! Kaksi ikuisuusprojektia. Ikuisesti. En tajua, miksi en saa autoa tai vaatekaappeja pysymään kunnollisessa järjestyksessä. Mulla on myös sama Vintedin kanssa, etten osta muulla rahalla kuin siellä ns. sisällä olevalla. Minna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, yhden asian kun saa kuntoon niin toinen on jo rempallaan.. Pysyy hyvin tasapaino kun shoppaa vaan myytyjen tavaroiden rahoilla, hih :)

      Poista
  2. Vaatekaappien raivausta on täälläkin harrastettu, vaikka minulla on niin vähän vaatteita ettei voisi uskoa sieltä raivattavaa löytyvänkään. Mutta kolme talvitakkia vein Emmaukseen. Niistä kaksi lähes käyttämättömiä. Ne mahtuivat juuri ja juuri päälleni, mutta olo oli kuin makkarankuoressa. Olin niitä säilyttänyt pari vuotta siinä toivossa että laihtuisin muutaman kilon ja ne olisivat sopivia, mutta kilot eivät vaan tunnu karisevan. Joten siksi päätin luopua niistä ja ajattelin niin, että jos joskus vielä laihtuisin, niin silloin satsaisin ilomielin pennoseni uuteen takkiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen myös hillonnut kaapeissa tuollaisia "sitten kun" -vaatteita, niitä ei vaan raaski hävittää kun entä jos sitten joskus harmittaakin. Näin jälkikäteen on harmittanut enemmän se, että on joutunut raahaamaan niitä muutosta toiseen :D

      Poista
  3. En ole löytänyt vuosiin juuri mitään uutta kuunneltavaa. Edes vanhoilta suosikkiartisteiltani ei enää tunnu tulevan mitään sellaista, mikä puhuttelisi. Kuuntelenkin enimmäkseen vuosikymmeniä vanhoja biisejä. Ehkäpä olen vain tulossa vanhaksi 😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhassa vara parempi! Minullakin on ikivihreitä soittolistoilla, niissä riittää kuunneltavaa vaikka uutta musiikkia ei tulisikaan.

      Poista
  4. Minäkään en löydä uutta kuunneltavaa. En oikein ymmärrä nykyajan nuorisomusiikkia vaan kuuntelen minäkin vuosikymmeniä vanhoja. Vinted saldon kuluttaminen olisi varmasti viisasta mutta...olen yrittänyt vähän hillitä itseäni siellä. Tuntuu että mikään ei mene kaupaksi vaikka halvalla laitat. Yritetään tinkiä monia euroja mikä vaan raivostuttaa. Esittäkää edes tarjous inhimillisesti niin sen voisi hyväksyä! Vaatekaapista pitäisi karsia varmaan puolet pois, valtaosa liian pieniä enkä käytä mutta hamstraan vaan lisää. Kesävaatteita olen ostanut paljon mitä en käytä. Ongelmallista :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enemmän tulee kulutettua niitä tuttuja vanhoja kappaleita, mutta onneksi vielä muutama uudempi artisti julkaisee uutta :) uudet hitit menevät ohi elleivät ne liity jotenkin vaikka UMK:hon..

      Tuo tinkiminen on sekä mahtava että raivostuttava ominaisuus :D joskus heitellään puolin ja toisin useitakin tarjouksia tuotteesta, mutta lopulta ostaja ei tartukaan ehdottamaansa tarjoukseensa vaikka sen hyväksyisin. Onkohan vanha kunnon toritinkaus vain hauskaa ajanvietettä joillekin :'D

      Poista
  5. Kaappien siivous on pahasti kesken täälläkin. Tänään sain kuvattua vain 6 myytävää tuotetta Vintediin (lasten vaatteita). Omiani en ole kerinnyt edes katsomaan. Ja menin sitten lipsumaan omasta ostan vain vintediin kertyneillä rahoilla periaatteestani.. Kas kun ahneuttani siirsin hyvän summan tilille ja seuraavalla viikolla löysin jotain mitä olin etsinyt ja niinpä ostin sen kortilla Vintedistä. Mitä taas opittiin - älä siirrä niitä rahoja ellei ole ihan pakko. Olen meinaan muuttunut hieman araksi laittamaan omaa luottokortin numeroa "joka paikkaan". Vähän väliä kun on näitä hakkeriuutisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienikin eteneminen on etenemistä! Sama juttu täällä, tavallisen kuluttajan on hankala ymmärtää monimutkaista korttimaksusysteemiä ja mihin kaikkeen joku pahantekijä halutessaan pystyy.. toivottavasti ei koskaan satu kohdalle ikävyyksiä :/

      Poista

Lähetä kommentti

Kaunis kiitos kommentistasi! ♡