"Everyone knows the best grilled cheese comes from a shopping cart in the alleyway outside the bar at 2 AM"
On kulunut hengästyttävän pitkät 11 vuotta Life is Strange -pelisarjan käynnistäneen kaksikon, Maxin ja Chloen, edellisestä yhteisestä seikkailusta. Mikäli tarina ei ole tuttu, olen tehnyt arvostelun ensimmäisestä pelistä, Life is Strange (2015), Maxin elämää kymmenen vuotta Arcadia Bayn tapahtumien jälkeen seuraavasta Life is Strange: Double Exposure (2024), sekä aikaan ennen ensimmäistä peliä sijoittuvasta Life is Strange: Before the Storm (2018), jossa pelataan vuorostaan Chloella. Pelisarjaanhan kuuluu muitakin pelejä, mutta näissä kolmessa seurataan nimenomaan Maxin ja/tai Chloen vaiheita. Uunituore Reunion on siis neljäs, ja viimeiseksi julistettu. Parempi olla sen arvoinen!
Aivan ensimmäisen pelin lopussa täytyi tehdä vaikea päätös Chloen kohtalosta. Tuolloin pelaajan tekemällä valinnalla ei ole kovin paljoa merkitystä, sillä Chloe ilmestyy takaisin kuvioihin joka tapauksessa. Miten Chloe voisi olla yhtäkkiä elossa jos hänen elämänsä päättyi jo yli vuosikymmen sitten? Elämä on tosiaankin outoa, ja tässä pelisarjassa kaikki on mahdollista.
Tähän mennessä pelisarjan osissa on voinut pelata joko Maxilla tai Chloella, mutta tässä saa seikkailla molemmilla vuorotellen! Maxin supervoima on ajankelaus, ja Chloen "backtalk"-taito (=väittely/uhkailu), ja molemmilla on roolinsa tietoja löytämisessä. Kun ystävykset kommunikoivat keskenään, heidän välillään käytävät keskustelut muokkautuvat pelaajan valintojen mukaan.
Mikäli pelivideot kiinnostavat, tein tästä pelistä läpipeluun Youtube-kanavalleni!
Kehittäjä: Deck Nine
Julkaisija: Square Enix
Genre: tarina, seikkailu
Saatavilla: Windows, PS5, Xbox Series X/S
Ikäraja: K16 (kiroilu, huumeidenkäyttö)
Edellisen pelin tapahtumista on kulunut siis noin vuosi, ja vierailevan ohjaajan roolista Max Caulfield on edennyt valokuvauksen opettajaksi Caledonin yliopistolla. Hän on eräänä sunnuntaina palaamassa reissusta takaisin kampusalueelle, kun hän saa viestin, että koululla on vakava tilanne päällä - protesti on riistäytynyt käsistä ja tuli on irti. Max syöksyy paikalle vain toteamaan että mitään ei tehtävissä.
Seuraavassa hetkessä olemme siirtyneet Maxin aikamatkustustaidon avulla takaisin perjantaihin. Myöskin opettajana toimivan ystävänsä Moseksen kanssa Max alkaa selvittää, kuka tai ketkä ovat kaiken tuon kaaoksen takana. Ja kuten jo aiemmin mainitsin, Maxin paras ystävä Chloe tekee kauan odotetun paluun.
Soppaa tulee sekoittamaan vielä lisää yllättäen toinenkin paluun tehnyt ystävä, Safi. Hänhän oli suuressa roolissa edellisessä pelissä.
Miten siis nämä kaksi Maxin ystävää, joista toinen mahdollisesti on kuollut jo vuosikymmen sitten, ovat yhtäkkiä täällä ja vieläpä yhtä aikaa? Liittyvätkö he jotenkin tulipaloon ja protestiin? Niin paljon kysymyksiä, niin vähän aikaa - mutta onneksi Maxilla on supervoimia.
Ajankelaamisen lisäksi valokuvaaminen on tietenkin edelleen osa Maxin maailmaa. Kuvattavia kohteita löytyy sieltä täältä, ja edellisestä pelistä tuttua "double exposure" eli kaksoisvalotus-ominaisuutta voi käyttää myös halutessaan.
Keskustelemalla ihmisten kanssa voi saada tarvittavia tietoja selville - ja sitten kelaamalla aikaa taaksepäin voi jatkaa johtolankojen etsimistä ilman että toinen osapuoli edes tietää äskettäin käydystä keskustelusta. Pelaajan kannattaa kuitenkin aina muistaa, että pienilläkin teoilla voi olla suurempi merkitys tulevaisuudessa.
Suurin muutos aiempiin sarjan osiin on se, että tässä ei ollut episodeja vaan peli on yhtenäinen kokonaisuus, ja vasta lopputekstien jälkeen sai yhteenvedon valinnoistaan. Pelin läpäisi alle kymmenessä tunnissa, mutta se on tarkoitettukin uudelleenpelattavaksi.
Mitä jäin kaipaamaan? Olisin ehdottomasti halunnut enemmän roolia sivuhahmoille, sillä he tekevät pelisarjan maailmojen tutkimisesta kiinnostavaa. Tuntui että liikaa pyörittiin vain päähenkilöiden kanssa, ja esimerkiksi Amanda (Maxin mahdollinen romanttinen suhde edellisestä osasta) jäi lopulta aivan taka-alalle vaikka hän on kiinnostava ja nokkela hahmo.
Vaikka alussa pelaajalle iskostetaan juurta jaksain ajankelaustaitoa ja lisäillään nimiä epäilyttävien tyyppien listalle, peli ei lopulta pidä kädestä liikoja, vaan on pelaajan omasta ahkeruudesta ja hoksottimista kiinni löytää vastauksia ja vaikuttaa siihen kuka saadaan pelastettua.
Summa summarum: Oikein toimiva ja tekemistä tarjoava tarinaseikkailu, jota ei malttaisi lopettaa kun on päässyt vauhtiin salapoliisilarppauksessaan. Pelin juonenkäänteiden ymmärtämiseen tarvitsee taustatietoja erityisesti Double Exposuresta. Soundtrack on miellyttävää poppia, kuten aiemmissakin osissa.
★★★★☆
★ en voi suositella ★★ ei kyllä täyden hinnan arvoinen ★★★ voin suositella, mutta tuskin pelaan uudestaan ★★★★ suosittelen lämpimästi ★★★★★ voimakas suositus, täyden hinnan arvoinen, tulen pelaamaan uudestaankin
Kommentit
Lähetä kommentti
Kaunis kiitos kommentistasi! ♡