Kesä tuli ja meni, ja yhtäkkiä on syyskuu. Olen painanut duunia koko kesän enkä ole ehtinyt vierailemaan Oulussakaan pitkiin aikoihin. Huhtikuussako kävin tosiaan viimeksi? Kun aloin selailemaan kalenteriani, tajusin että seuraavaakin kertaa joutuu odottelemaan tovin koska nyt kun koulukin alkoi, arkeani rytmittää sekä opiskelu että työt. Sen lisäksi, että perhettä ja sukulaisia on aina ikävä, sijaitsivat talvirattaanikin edelleen Oulussa. Vaikka pakkaskelit ja lumituiskut ovat vielä kaukana, kannatti alkaa suunnittelemaan nastarenkaiden siirtoa Kouvolaan. Pienen brainstorming-session jälkeen kyselin pääkaupunkiseudulla reissutyössä kulkevalta veljeltäni jos kuljetus etelään onnistuisi. Ja sehän onnistui.
Kirkkobongaajalle tarjoiltiin kotimatkalla hieno kohde. Matkalla kohti Porvoota tuli vastaan kyltti läheisestä kirkosta. Kyseessä oli Sipoon vanha kirkko, joka on rakennettu 1450-luvulla. Peltoaukealla lähestyessä kohdetta silmä osui myös tien toisella puolelle mäen päällä sijaitsevaan toiseen kirkkoon. Se näytti paljon uudemmalta, joten käänsin keulan ensin vanhan kivikirkon parkkipaikalle.
Kello lähestyi kymmentä ja lähdin etsimään tietäni museolle. Laitoin GoogleMapsin tulille ja sain yksinkertaiset ohjeet - "jatka tietä Runeberginkatu". Pian löysin itseni Runeberginpuistosta, jonka keskellä oli itse kansallisrunoilijan patsas, ja siitä vain lyhyen matkan päässä näkyi jo museokin. Astuin museokauppaan ja sieltä löytyi juuri se kirja mikä oli etsinnässäkin. Nyt oli lyöty kaksi kärpästä yhdellä reissulla ja voisin suunnata kotimatkalle.
Eräänä vapaapäivänä ajelin hakemaan renkaani. Lähdin liikenteeseen jo aamutuimaan, nakaten Tomin ensin töihin. Matka meni rattoisasti kunnes pääsin aamuruuhkaiselle Kehälle. Hammasta purren sekaan vaan, ja taas oli olo että koska selvisin tästäkin, selviän ihan mistä vaan koettelemuksesta.
Rengassetti odotteli kiltisti veljeni työpaikan varastohallin edustalla. Koitin hoitaa renkaiden siirtelyn mahdollisimman hitaasti ja suurieleisesti, etten näyttäisi olevan tontilla hämärähommissa. Vielä kun joku siirtäisi ne rattaat nyt sieltä takapenkiltä varastoon asti!
Kuvasin kirkkoa ja sen hienoa ympäristöä tovin, ja olisin tietenkin halunnut käydä katsomassa sen toisenkin, mutta pihalla kävi kova kuhina. En kehdannut tyyräytyä nurkille pyörimään jos siellä sattuisi olemaan vaikka jokin juhlallinen tilaisuus meneillään.
Matka jatkui kohti Porvoota, ja oli mukava ajella taas "vanhoilla kotikulmilla" joilla tuli vietettyä se vähä vapaa-aika mitä pari vuotta sitten toteutuneesta TA24-tehdasseisakista jäi. Tälle talvirenkaidenhakureissulle yhdistin nimittäin myös toisenkin tärkeän menon: lähdin hakemaan äidilleni kirjaa, jota myytiin Runebergin kotimuseossa ja joka oli jäänyt hänellä vaivaamaan visiittimme jälkeen.
Museo aukeaisi vasta kymmeneltä, joten aamukahville piti päästä kuluttamaan aikaa.
Jätin auton Citymarketin kulmille ja tallustelin vanhaan kaupunginosaan. Kahvila toisensa jälkeen ilmoitti ovikylteillään aukeavansa vasta kymmeneltä. Istahdin pettyneenä raatihuoneen edustalla olevalle penkille ja aloitin googlettamaan olisiko jossain kahvila auki. Yhtäkkiä kuulin englanninkielistä jutustelua lähistöltä, ja huomasin kaksi miestä istumassa terassilla. Tuolla on joku paikka auki, saisikohan sieltä kahvia?
Kyllä vain. Café Fanny palveli jo yhdeksästä alkaen ja ihmisiä valuikin paikalle tasaisena virtana. Terassilla oli mukava hörppiä sumppiaan ja nauttia maisemista. Santsasin kupillisen, mutta puolet siitä kippasin kitusiini vauhdikkaasti kun tajusin olevani aukiolle pölähtäneen parikymmenpäisen turistiryhmän kuvaamisen kohteena.
Ja en tällä kertaa ajanut vahingossa Loviisaan, koska kuuntelin tiukasti navigaattoria ja seurasin kylttejä!
Opiskelu on lähtenyt leppoisasti käyntiin, sopivassa suhteessa teoriaa ja pehmeää laskeutumista aiheisiin. Meille oli järjestetty Prismalle yritysvierailu ja lounas oppilaitoksen piikkiin, ja sen jälkeen suuntasimme vielä Kouvolan Lakritsille tutustumaan omistajansa eli El Presidente Timo Nisulan ajatuksiin. Hänen johdollaan yritys on julistautunut omaksi valtiokseen nimeltä Republic of Liquorice, rikkonut Guinnessin ennätyksen tekemällä maailman suurimman makeispussin ja tänä keväänä uutisissa kohistiin Kouvolan "nimenvaihdoksesta". Rohkeaa markkinointia, josta moni vain haaveilee!
Tee päiväreissu johonkin lähikaupunkiin.
✅ Vietimme mukavan päivän Lappeenrannassa!
Askartele jotain mitä olet suunnitellut kauan.
❌ Edelleen en osaa päättää mistä lähtisin liikkeelle.
Käy jossain paikallisessa tapahtumassa.
✅ Ei tule kyllä mieleen muuta kuin Street Food Siesta.
Laita blogiin kesämekko-asukuvia.
❔ Ei mitenkään erityisen kesätunnelmaisia, mutta mekkokuvia kuitenkin.
Nautiskele The Pretty Recklessin ja Go-Jon uusista albumeista.
✅ Todellakin olen nautiskellut. Suosittelen muillekin!
Kuvaa vlogeja ulkona.
❌ Piti viedä itseni piknikille mutta en saanut lopulta aikaan. Vielähän sitä kerkeäisi..
Pelaa läpi Telltalen The Walking Dead -pelejä ja julkaise niistä videoita.
✅ Tällä hetkellä on sarjan kolmas osa menossa ja videoita on julkaistu kakkosen puoliväliin asti.
Päivitä parveke kesäkuntoon.
✅ Pesin parvekkeen perusteellisesti, ostin uuden maton ja hankin kivan valikoiman kesäkukkia.
Käy hellepäivänä elokuvissa nauttimassa hämärästä ja ilmastoidusta tilasta, kylmästä limsasta ja överimaustetuista popcorneista.
✅ Kävimme katsomassa Odysseyn. Limsa oli kylmää ja popcornit niin hyvin maustettuja että piti varoa yskäkohtauksia.
Valmistaudu syksyllä alkaviin opintoihin.
❔ Oli koko kesä aikaa valmistautua, mutta en lopulta tehnyt oikeastaan mitään. Ei ole vieläkään tunnetta että jotain olisi jäänyt tekemättä. Go with the flow, I guess.
Syksy on siis nyt virallisesti avattu kun ensimmäinen Pumpkin Spice Lattekin on nautiskeltu:
Miten teidän syyskuu on käynnistynyt? Joko on Pumpkin Spice -kausi avattu?
Kommentit
Lähetä kommentti
Kaunis kiitos kommentistasi! ♡